Uutisointi demokraattien Hillary Clintonin, Barack Obaman ja John Edwardsin väittely Las Vegasissa on hyvä esimerkki siitä, miten media vaikuttaa. Fox Newsin kirjoituksen toisessa kappaleessa manitaan, kuinka yleisö hurrasi Hilary Clintonille ja buuasi John Edwardsin ja Barack Obaman kritisoidessa Clintonia. Kirjoittaja kertoo myös Clintonin esityksen olleen hyvin vaikuttava.
Amerikkalaiset ovat jopa keksineet uudet adjektiivit ”nainen” ja ”värillinen” ja näitä käytetetään milloin puolesta milloin vastaan. Vieläpä sukunimi Clinton voidaan käsittää adjektiivina. Puhuttaessa Hilalry Clintonista positiivisessa mielessä hän on Hillary, mutta Obama ei ole juuri milloinkaan Barack, näin kuuleman mukaan myös amerikkalaisten kadun ihmisten parissa. Toisaalta Barack Obaman profiilia nostettaessa Hillary muuttuu aika ajoin Mrs Clintoniksi.
Miami Heraldin artikkelissa otsikko kertoo Giulianin tippunneen kolmanneksi. Huckabee on lehden mukaan charmantti entinen baptistipappi. Giulianin media on miltei tyrmännyt täysin. Suoraan häneen henkilönä ei niinkään puututa, vaan hänen liian demokraattisiin mielipiteihinsä. McCainia suitsutetaan sotasankarina, ja vastustajat käyttävät hänestä adjektiivia vanha.
Media vaikuttaa kaikkialla ja kaikkiin. Suurimmin median näissä vaaleissa luulisi kuitenkin vaikuttavan niihin äänestäjiin, jotka eivät aktiivisesti seuraa politiikkaa. He, jotka esivaalipäivän aamuna avaavat sanomalehden, luultavimmin katsovat kenen kuva on kannessa sanojen ”the strongist” kanssa.
- KT
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Lyhyt, mutta terävä!
29.1.2008
Totta puhut! Media vaikuttaa varmasti eniten niihin, jotka eivät muuten aktiivisesti seuraa vaaleja tai politiikkaa. Pitkällä tähtäimellä se vaikuttaa myös siten, että ne joilla ei ole pääsyä (lue rahaa) tai taitoja median kosiskeluun, tippuvat kelkasta nopeasti. Ehdokkaita voidaan myös pelata mediassa ulos, aivan kuten Kai toteaa Giuliani- analyysissaan.
Clinton-huomio oli terävä, voidaan jo melkein puhua clintonismista. Toisaalta nyt kun Obama on saanut kannatusjoukkoihinsa John F. Kennedyn tyttären, voidaan kai pian alkaa puhua myös kennedysmista.
Todella mielenkiintoinen tuo puhutteluun liittyvä huomiosi. Tarkoittaakohan se sitä, että joko Hillaryn kamppanja on ollut "ihmisläheisempi" (kaikki muistavat vielä voittoon johtaneet kyyneleet) vai siitä että ainakin Amerikassa naista on helpompi puhutella etunimellä kuin miestä.
Yksi lisähuomion paikka on kolmessa ehdokkaita määrittävässä adjektiivissa eli vanha, värillinen ja nainen kolmikko tarjoaa mielenkiintoisen lisäanalyysin paikan haluavalle. MIkä näistä kolmesta ei kuulu joukkoon vai kuuluvatko ne kaikki saman kattokäsitteen alle?
-Jenni
Billary
29.1.2008
Mediasta senkin sai lukea, että Kennedyn klaani meni Obaman taakse "billarismin" takia. Siis sen että Hillaryn takaa pilkistää yli-innokas ja hyperaktiivinen Bill. Siis mies joka on istunut jo sallitut vaalikaudet.
Jep!
29.1.2008
Kertoo paljon siitä tavasta, miten vaaleja käydään. Yhtä paljon liittoutumissa merkitsee se (ainakin median kielelle käännettynä) kenestä ei haluta presidenttiä. Jonkun tukeminen on siis aina myös jonkun vastustamista.
Erinomaista!
7.2.2008
Hyvä analyysi!
Sain paljon uutta tietoa, ja analyysi myös kiinnitti huomioni asioihin jotka tiesin, mutta joita en ollut aikaisemmin niin pohtinut.
Kiitos!
Lähetä kommentti