New York Timesista 14.3
Monesti ovat kiistakumppanit näissä USA:n presidentinvaaleissa heitelleet Irakin sotaa puolin ja toisin. Tällä kertaa siihen on isketty mukaan uusi ja herkästi ihmisiin näinä päivinä iskevä vaikute, talous.
Asiantuntijoiden mukaan Irakin sodan kustannukset vaihtelevat yhden ja kolmen triljoonan väliltä, tai enemmän. Molemmat demokraattiehdokkaat, Clinton ja Obama ovat tarttuneet asiasta. ”Ajatelkaa, mitä taisteluja voisimme taistella sensijaan että taistelisimme tätä pieleen mennyttä sotaa” sanoi Barack Obama Länsi- Virginiassa äänestäjille heti todettuaan Irakin sodan maksavan yhdelle amerikkalaiselle noin 100 dollaria kuussa. Hillary Clinton puolestaan puhui samoin Indianassa, että sota maksaa valtiolle 12 miljardia dollaria kuukaudessa. ”Meidän ei tule vain alkaa vetämään joukkojamme takaisin, vaan tuomaan myös sen rahamäärän kotiin”.
Senaattori McCain puolestaan on yhä Irakin sodan kannalla. Todeten menestyksen Irakissa oikeuttavan minkä tahansa hinnan siitä jouduttaisiin maksamaan. Tällä kannalla olisi myös nykyinen presidentti George W Bush , joka huomauttaa sodan hinnan olevan vain pieni murto- osa, verrattuna esimerkiksi kylmän sodan vastaavaan rahanmenoon.
Vaikka maalla olisikin varaa käydä Irakin sotaa vielä paljon pitempään, tai niin kuin sekä McCain ja Bush sanovat, sitä ei ole varaa olla käymättä, ovat kriitikotkin toista mieltä. Monien mielestä sotaan käytetty rahamäärä palvelisi paremmin jossakin muualla. Irakista vapautuva raha kattaisi esimerkiksi Clintonin tai Obaman terveydenhuoltouudistukset, ja Obama käyttäisi sen myös auttamaan nykyisessä asuntolainapulmassa.
Myös suurin osa amerikkalaisesta kansasta on sitä mieltä, että sodan kustannukset edesauttavat taloudellisia ongelmia.
Opiskelija lämmöstä- uutispäivystys
4 kommenttia:
Tätähän se politiikka on. Valintojen tekemistä. Mutta toistuuko tässä jotain entistä? Jenkit ovat menneet moneen kahakkaan mukaan ja sitten kyllästyneet siihen. Jotkut seuraavatkin USA:n politiikkaa aaltoina, jossa välillä tullaan maailmaan ja toisinaan vetäydytään siitä. Yleensä loukkaantuneena, kun muut eivät ymmärrä. Sotkut jäävät muille siivottavaksi.
Huippuesimerkki on ensimmäisen maailmansodan jälkeinen tilanne, jolloin presidentti Wilson suunnitteli Kansainliiton (YK:n edeltäjä) ja sitten jenkit äänestivät itsensä siitä ulos.
Kenen tekemä tuo kuva on? Aika dramaattinen. Olen kyllä kuvan kanssa samaa mieltä. Mielenkiintoista, että Yhdysvallat nousi suurvallaksi sen jälkeen, kun kaksi maailman sotaa olivat runnelleet Euroopan. Eli juuri puolueettomuus nosti USAN maailman mahtavimmaksi (jos se nyt siis on sitä).
Mielenkiintoinen tuo lause: "Tällä kertaa siihen (Irakin sotaan) on isketty mukaan uusi ja herkästi ihmisiin näinä päivinä iskevä vaikute, talous."
Se oli dramaattisin kuva, mitä Flickrista vapaasti jaettavana löytyi. Blogissa voi vähän pistellä!
Lähetä kommentti