Maailman Mahtavien loppuarviointia
Maailman mahtavin –kurssi oli Internetixin ja Nettilukion ensimmäinen yritys yhdistää päivän politiikka osaksi lukion kursseja. Tarkoituksena oli herättää ajankohtaisten tapahtumien avulla mielenkiinto yhteiskunnalliseen toiminnan ja sen lainalaisuuksien kriittiseen tarkasteluun mm. demokratiapohdiskelun avulla. Niin kurssilaiset kuin opettajatkin hyppäsivät mukaan nopeasti ja pohjatyö jäi tämän takia vaillinaiseksi.
Kurssin ja päivän politiikan yhdistäminen onnistui vain osittain. Opiskelijat joutuivat kurssin lopuksi laatimaan vielä esseen saadakseen lisäkurssisuorituksia. Tulevaisuudessa pitääkin tehdä vielä paljon töitä sen eteen, että erilaiset kurssit ja aineet todella liittäytyvät päivän politiikkaan. Yhteiskuntaopin, historian ja mediadiplomikurssien lisäksi mahdollisia yhteistyökursseja voisivat olla esimerkiksi psykologia, äidinkieli, englanti ja muut mahdolliset kielet, filosofia ja matematiikka.
Alkuvaikeuksista huolimatta ensimmäiset kurssilaiset osoittivat, että kurssilla on potentiaalia. Ajankohtaisuus kiinnostaa ja jokainen kurssilainen teki huomattavasti normaalia suuremman työn seuratessaan valitsemia vaaliteemoja, kirjoittaessaan uutisia ja ehdokasanalyysejä. Ongelma oli se, että usein pohjatietoa eli laajempi kuva yhteiskunnallisista järjestelmistä, moraalifilosofiasta, psykologisista käyttäytymismalleista, ei ollut ja tämän takia kuvauksista tuli iltapäivälehtimäistä ilottelua. Tämä on opettajille suuri haaste ja mahdollisuus. On heidän tehtävänsä johdattaa kurssilaiset lähteille ja tarjota heille uudenlaisia näkökulmia vanhaan asiaan.
Kurssilaiset suorittivat lähes kahden lukuvuoden mittaisella kurssilla useita tehtäviä, joista jokaista kuvataan tarkemmin alla.
Ehdokkaat
Jokainen kurssilainen tutustui ja seurasi kurssin aikana yhtä, valitsemaansa ehdokasta ja laatia hänestä yhteiseen ympäristöön ehdokaskuvaus. Ehdokaskuvaukset olivat yhdestä tai useammasta lähteestä hankittuja henkilökuvauksia, joiden avulla syntyi kuva ehdokkaan keskeisistä pyrkimyksistä ja aiemmista ansioista. Myöhemmin pääehdokkaiden kuvaukset syvenivät uutisvirran mukana niin, että varsinkin Clintonista ja Obamasta kehittyi vivahteikas profiili, jossa tosin selvästi korostui keskinäinen kamppailu. Republikaanien vähemmän dramaattinen ehdokasasetelma jätti McCainin persoonan demokraattien varjoon.
Tarkoituksena oli kiinnittää huomiota ns. politiikan henkilöitymiseen ja sen mukanaan tuomaan ”identiteettipolitiikkaan.” Oppilaita johdateltiin miettimään mm. sellaisia asioita kuten minkälaisia ominaisuuksia (identiteettiä) ehdokkaat korostavat ja miksi. Keskeisiksi teemoiksi nousivat kurssilaisten itsensä toimesta sukupuoli ja rotu. Tulevaisuudessa opettajalta vaaditaan tämänkaltaisissa tehtävissä nopeaa reagointia. Kun jokin mielenkiintoinen teema nousee opiskelijan toimesta esille, täytyy opettajan tukea opiskelijaa ja tarjota uusia näkökulmia.
Henkilöityneen politiikan seuraaminen sen omilla ehdoilla on haastavaa sekä opiskelijoille että opettajille. Opettajan tehtävä on muistuttaa opiskelijaa jatkuvasti miksi-kysymyksestä. Sen sijaan, että seurataan draamaa, pitää kysyä, miksi draamaa tarvitaan ja ketä se palvelee. Tässä tehtävässä sekä psykologian- että filosofian –kurssit olisivat hyödyksi.
Osavaltiot
Kurssilaiset laativat kurssin aluksi kuvauksen valitsemastaan yhdysvaltalaisesta osavaltiosta. Tehtävän tavoite oli tutustuttaa kurssilaiset aiheeseen ja vivahteistaa vaaliasetelmaa paikallisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin sekä äänestäjäkunnan rakenteisiin piirteisiin. Yhdysvaltain presidentinvaaleille on ominaista esivaaliprosessi, jota käydään osavaltioittain. Kuvauksissa perustiedot esitettiin hyvin, mutta syvempi käsittely olisi edellyttänyt ajallista seurantaa ainakin muutamien osavaltioiden suhteen siten, että kannatuksissa tapahtuneet muutokset ja niiden syyt olisivat tulleet esiin. Voi tietysti myös miettiä, miten tärkeää osavaltioiden tarkempi seuraaminen ja syvemmän kuvan luominen on. Eli onko tarkoitus syventää tietoa vuoden 2008 vaaleista vai luoda sellainen kokonaiskuva, joka mahdollistaa kurssilaisten omien kiinnostuksen kohteiden liittämisen vaaleihin.
Tehtävä täytti tavoitteensa sikäli hyvin, että kurssilaisten luomista tietoiskuista syntyi kattava kuva esivaalien etenemisestä. Tosin kokonaiskuvan saaminen edellytti sitä, että kurssilaiset lukivat toistensa laatimat esittelyt. Kurssin alussa eli vaiheessa jossa sekä oppilaat että opettajat vasta opiskelivat kurssin käytänteitä ja ajankäyttöä, voisi harkita pakollista kommentointia lukemisen varmistamiseksi. Samalla luotaisiin luonteva kommentointikäytäntö tulevalle kurssille, jossa kommentointi voisi olla vapaampaa. Toisten kurssilaisten kommentointi myös motivoi kirjoittajia aivan eri tavalla kuin opettajien ”asiantuntijanäkökulmasta” annettu palaute. Vaikka keskustelu ei olisikaan tavoite, ryhmämuotoinen oppiminen, jossa ryhmä luo itse oman oppimateriaalinsa, vaatii omien tekstientuottamisen lisäksi toisten tekstien lukemista.
Teemat
Ehdokasesittelyn ja osavaltiokuvauksen jälkeen kurssilaiset valitsivat opettajien avustuksella tietyn teeman tai aiheen, jota he halusivat seurata. Aluksi teematehtävässä haluttiin pitää mukana kaikki vaalien ”tärkeät aiheet”, mutta myöhemmin tästä tavoitteesta luovuttiin. Päivän politiikkaa tärkeämpää on kurssilaisten omien mielenkiinnonkohteiden seuraaminen. Tässä tapauksessa kurssimateriaalista tulee kurssilaisten näköinen tilkkutäkki. Kokonaiskuva ja tietoisuus tärkeistä teemoista ovat jo syntyneet kurssilaisille henkilöesittelyä laadittaessa. Teematehtävässä voisi tulevaisuudessa hyödyntää useita eri kurssiohjelmia sen mukaan, mitkä ovat opiskelijan omat mielenkiinnonkohteet. Talouspolitiikasta kiinnostunut oppilas voisi suorittaa osan yhteiskuntaopinkurssista jne.
Media
Mediaosuuden tarkoitus oli tutustua uutisen tekemiseen (uutisen muotoon, lähdekritiikkiin ja uutiskriteereihin) ja samalla kiinnittää huomiota ”uutismaailman rakenteellisuuteen” eli tarkastella uutisia ”mediakriittisesti.” Jokainen kurssilainen kirjoitti viikon ajan vaaliuutisia blogiin. Uutiset pysyivät hyvin annetussa muodossa ja noudattivat uutiskriteereitä, joihin kurssilaiset oli tutustutettu aikaisemmin. Välipalautteen jälkeen uutiset myös paranivat. Kurssilaiset ottivat siis palautetta vastaan hyvin. Myös tulevaisuudessa palautteen antamiseen tulee kiinnittää erityisen paljon huomiota. Lisäksi tulevaisuudessa uutispäivystyksen loppuun olisi hyvä lisätä lyhyt esseemäinen teksti, jossa opiskelija pohtii sitä, minkälaisen kuvan hänen omat uutisensa maailmasta antavat. Tällainen lisätehtävä varmistaisi sen, että mediakriittinen näkökulma on syntynyt. Tällä hetkellä omaa tekemistä pohdiskelevan tekstin laatiminen koskee vain niitä, jotka haluavat osasuorituksen mediadiplomia varten. Toinen kehittämispolku liittyy aineiden väliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi äidinkielen kurssien osasuorittamisen avulla voitaisiin tuoda lisää ”operesursseja” uutisten oikeakielisyyden tarkasteluun.
Mediakriittisyyttä opiskelijat harjoittivat myös vapaavalintaisella mediaseurantatehtävällä, jossa opiskelija seurasi tietyn alueen tai tietyn välineen vaaliuutisointia. Opiskelijoita ohjattiin vastaamaan mm. sellaisiin kysymyksiin kuten miten ja millä keinoilla välineen maailma luodaan. Tehtävistä selvisi se, että mediakritiikki on vaativa laji. Huolella tehtyjä kuvailuja syntyi helposti, mutta rakenteisiin liittyvää analyysia sai kiskomalla kiskoa. Tämä on ehdottomasti opettajan moka. Tulevaisuudessa opiskelijat pitää ohjata ennen kirjoittamista lähteille eli heille tulee laatia oppimateriaalia mediakriittisyydestä. Pelkät kysymykset eivät riitä. Toinen ongelma, mihin tehtävässä törmättiin, liittyy toisten tehtävien lukemisen varmistamiseen tai tässä tapauksessa varmistamattomuuteen. Tarkoitus oli antaa kurssilaisille kokonaiskuva vaaliuutisoinnista tai –medioinnista. Tällaisen kokonaiskuvan saamiseen liittyy vahvasti se, että jokainen lukee kaikki syntyneet tekstit. Se, onko tarkoituksenmukaista vahtia lukemista esim. pakollisella kommentoinnilla, on vähemmän tärkeä ongelma kuin se, että kaikki tekstit ovat selvästi kaikkien luettavissa samassa paikassa ja että tieto tästä ”paikasta” on kaikilla opiskelijoilla.
Loppuessee
Ne kurssilaiset, jotka halusivat suorittaa yhteiskuntaopinkurssin, laativat vielä kurssin viime metreillä esseen, jonka aiheen määritteli opettaja. Tässä tehtävässä palattiin perinteiseen ylhäältä-alas- malliin, jota aluksi haluttiin välttää. Kurssin suurin haaste onkin lukion opetusohjelmasta löytyvien kurssien ja vaalien luonteva yhdistäminen.
